ETUSIVU     TUOTTEET     HOITO-OHJEET     HISTORIA     YHTEYSTIEDOT     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH

Historia

 

Historia

Vuonna 1957 kultaseppä Keijo Ahtola päätti ryhtyä muovituotteiden valmistajaksi.
Hän teki tuotteita aluksi alihankintana ja jo vuonna 1958 tulivat mallistoon ensimmäiset helistimet.
Muovi oli helposti puhdistettavana ja värikkäänä materiaalina erityisen hyvä materiaali vauvojen leluille.
Vuosien varrella tuotettiin helistimiä niin vaunuihin ripustettavaksi kuin käsileluiksikin.
70-luvulla Keijo Ahtola päätti muuttaa mallistoa uusimpien turvamääräysten mukaisiksi. Hän suunnitteli tuotteita psykologin antamien ohjeiden mukaan ja sovelsi valmistuksessa omaa ammattitaitoaan ja Ateneumissa saatua suunnittelukoulutustaan.

Syntyi aivan uudenlaisia helistimiä, joiden rakenne oli erittäin vahva ja jotka oli tehty nimenomaan vauvoille mieluisiksi. Perussääntönä oli, että tuotteen on oltava erittäin kestävä ja muodot, kuviot, äänet ja värit sellaisia, että pieni vauva kokee ne kiinnostaviksi. Vauvahan ei hahmota esineitä vanhempien tapaan vaan kokee monimutkaiset hahmot jopa pelottaviksi.

Tämän suunnittelutyön helmiä on Hymy-helistin (myyty myös nimellä Kasvo), joka tuli markkinoille jo 1980-luvun alussa.
Sen jälkeen syntyivät  Kissa, Nallukka, Nöpö ja muut uudet mallit.
Nyt Hymy-helistin on ensileluna vauvoilla, joiden vanhemmat ovat itse leikkineet samanlaisella lelulla aikoinaan. Isän ja äidin vauvakuvista sekä  kaitafilmeiltä ja videoilta saattaa näitä tilanteita löytää.
Tuotteita on myyty aiemmin eri merkeillä (mm. Instrumentarium ja Berner), mutta nyt koko tuotesarja on saanut uuden nimen Paapu.  Samalla on tuotu markkinoille kaikki sarjan tuotteet, joista osaa ei ole ollut saatavilla moneen vuoteen.
Näin juhlistetaan sitä, että suomalaisia helistimiä on ollut yhtäjaksoisesti saatavilla
jo 50 vuotta. Hyvin suunniteltu ja kestäväksi tehty tuote on ajaton. Siksi yhä uudelleen vanhemmat valitsevat kotimaisen lelun. Ja yhä uudelleen vauvat innostuvat niillä leikkimään.

Ja onhan se hienoa, että suomalainen voi yhä aloittaa suomalaisella?

 

Lue Keijo Ahtolan haastattelu Vantaan Lauri-lehdestä